Uusimpia kuulumisia
21.2.2012
Siitä onkin hetki, kun on viimeksi päivitetty kuulumisia. Tätä päivitystä jo hieman pantattiinkin, sillä tänään saimme vahvistuksen siitä, että Jonna odottaa pentuja! Isä on Nybygårds Obligatoriska Ole. Tiineysultrassa on käyty, ja sen mukaan masussa olisi ainakin neljä normaalia sikiötä havaittavissa. Tosin määrähän voi vielä muuttua suuntaan jos toiseen.
Jonna on voinut tiineysaikana ihan hyvin. Ruokahalu on ollut vaihteleva, mutta onneksi sitä on kuitenkin ollut sen verran ettei ole pitkään syömättä ollut. Aamupahoinvointia esiintyi parina päivänä. Lisäksi Jonna on ollut todella läheisyydenkipeä ja väsynyt. Sen lempipuuhaa on ollut makoilla emännän tai isännän sylissä.
Jonnan laskettu aika on maaliskuun loppupuolella. Jonna menee sekä synnyttämään, että pentuja hoitamaan kasvattajan luo Inkooseen. Vaikka varmasti tulee Jonnaa kova ikävä tuona aikana, on ratkaisu meille hyvä. Parempi, että koira on sellaisen henkilön luona, joka tietää miten pentuja ja emää hoidetaan.
Nyt ei sitten muuta kuin jännityksellä odotetaan, kuinka monta pentua sieltä lopulta tulee!
25.10.2011
Syksyn saavuttua tuli paluu arkeen, mikä Jonnan osalta tarkoittaa sitä, että se joutuu olemaan taas hieman enemmän yksin. Onneksemme olemme töissä, jossa on liukuva työaika ja etätyömahdollisuus, jolloin saamme lyhennettyä Jonnan yksinoloaikaa.
Arkiaamuisin Jonna nykyään suorastaan odottaa lähtöämme. Jonna on näet tottunut siihen, että se saa itselleen ”naminyytin”. Naminyytti on esimerkiksi vanha sukka, tai jokin aktivointilelu, jonka sisältä löytyy jotain koiran namia. Jonnan aamu menee siihen, kun se puuhastelee naminyytin kanssa etsien sieltä aarteita. Jos aamulla lähdössä kestää, Jonna alkaa hermostua: ”Lähde jo pois, tahdon naminyyttini!”
Kyllähän Jonna pentuaikana jotain tuhoja meillä teki yksinollessaan. Kärsivällisellä ja määrätietoisella toiminnalla olemme kuitenkin saaneet Jonnan tottumaan yksinoloon hienosti. Yksi hyvä apukeino oli myös webbikameran hankinta. Kameran kautta pääsemme katsomaan, mitä Jonna puuhaa. Se oli huojentavaa aikoinaan huomata, että siellähän se tyytyväisenä nukkuu suurimman osan ajasta (usein jopa selällään makoillen, tyytyväisenä virnistäen).
Syksyn myötä siirryimme myös uudelle agilitykurssille. Jonna on edistynyt tänä vuonna lajissa huimasti. Yksi olennainen tekijä harrastaessa ja kouluttaessa mitä tahansa on hyvä kouluttaja. Olemme huomanneet erilaisilla kursseilla ja eri kouluissa käydessä, ettei hyvä kouluttaja ole ollenkaan itsestäänselvyys. Arvostamme sitä, että kouluttaja osaa innostaa ja motivoida, on reipas, perustelee miksi mitäkin tehdään ja selittää kunnolla, miten koulutuksessa edetään. Onneksemme olemme löytäneet erinomaisen kouluttajan ihan lähipiiristä, Lotan, joka omistaa Jonnan veljen Joikun.
19.7.2011
Kesäloma on koiran parasta aikaa! Puuhaa on riittänyt: agilityn jatkokurssi alkoi heinäkuun alussa, Jonna on matkustanut junalla maalle ja päässyt leikkimään parhaan kaverinsa Empun kanssa, myös Sipoossa on vierailtu useaan otteeseen.
Kesähelteet ja lukuisat aktiviteetit ovat myös hieman uuvuttavia. Aina tilaisuuden tullen Jonna ottaakin nokoset ja kerää voimia taas seuraavaan seikkailuun!
4.6.2011
Ihanaa, kun on kesä. Jonna on kyllä kesäkoira. Se rakastaa lökötellä auringossa, sehän suorastaan ottaa aurinkoa. Kävelylenkitkin pitenevät kuin itsestään, kun ulkona on niin mukava olla. Lisäksi reissut Sipooseen lisääntyvät, kesäaikaan siellä tulee käytyä lähes joka viikonloppu.
Agilitykurssi loppui toukokuun alussa. Jonna oppi putki-, hyppy- ja rengasesteet. Edistys oli huimaa! Onneksemme pääsimme myös CityBelgit Ry:n jäseniksi, ja sitä kautta agilityharrastus jatkuu jälleen heinäkuussa!
8.5.2011
Jonna toivottaa hauskaa äitienpäivää kaikille äideille, erityisesti omalle äidille Qiralle ja rakkaalle siskolle Hipulle, jonka pennut täyttävät huomenna neljä viikkoa!
28.4.2011
Saimme kuulla ilouutisia reilu viikko sitten: Jonnan siskosta Hipusta tuli äiti! Eli Jonna on nyt neljän suloisen pikku pihakoiran täti. Hippu sai kaksi uros- ja kaksi narttupentua. Kaikki on mennyt hienosti! Katso suloisen T-pentueen kuvia Nybygårds-blogista.
Paljon onnea Hipulle perheenlisäyksestä!
6.4.2011
Jos Jonnan rodun nimi ei olisikaan tanskalais-ruotsalainen pihakoira, se olisi varmasti tanskalais-ruotsalainen sylikoira tai peitonallekoira. Tai jos se ei olisikaan koira vaan joku muu eläin, se olisi varmaan possun ja sammakon risteytys. Välillä se käyttäytyy kuin possu ja kun se makaa mahallaan, sen takajalat ovat kuin sammakonkoivet.
Jos Jonnalla olisi ammatti, niin se olisi varmaan telkkarissa töissä - ei herkästi haukkuvana talk show juontajana, vaan semmoisena tyyppinä joka sanoo "piip" aina kun joku kiroilee, se kun piippailee muutenkin niin paljon. Jos Jonna olisi jokin ruoka, se olisi nakki. älkää kysykö miksi! :)
Jos se taas olisikin jokin esine, se olisi varmasti silppuri, sitä demonstroi ylläoleva kuva. Kyllä, koiran sängystä on mahdollista tehdä kangassilppua yhden kuukauden aikana!
23.2.2011
Vihdoin se alkoi: agilitykurssi! Jonnan ensimmäinen este harjoiteltavaksi oli putki. Jonna on rohkea ja uskalias, joten putken läpi meneminen ei tuottanut mitään ongelmia, homma alkoi sujua kädenkäänteessä. Haastavimmaksi osoittautui pitää taukoja rauhassa. Siinä Jonna saakin hyvää kärsivällisyysharjoittelua, kun pitäisi olla hetki paikoillaan ilman vinkumista.
Jonna vietti maalla kaksi viikkoa tammikuussa lomaa. Parhaan kaverin Empun kanssa telmimistä hauskempaa ei liene. Lisäksi kaupunkilaiskoira osoitti olevansa ihan aito ja oikea pihakoira metsästämällä kolme hiirtä!
Lomakuvia ja läjä muita löytyy galleriasta.
7.1.2011
PALJON ONNEA 2-VUOTIAALLE JONNALLE!
Kiitokset Heidille ihanasta pentukuvasta.
Ei siitä tunnu kauan olevan, kun Jonna meille tuli, vuonna 2009 neljäkuukautisena pennuntaaperona. Eikä sitä enää muistakaan, millaista elämä oli ilman koiraa. Viime keskiviikkona, 4.1.2011 Jonna vietti 2-vuotis syntymäpäiviään.
Loppuvuonna 2010 aloitimme uuden harrastuksen: ruoanlaiton koiralle. Ihmisten-ruoanlaittoa on tullut harrastettua jo aiemmin, miksei kokkaisi koirallekin. Ihmisten-ruoat kun ovat usein niin mausteisia, mutta ajatus kotiruoasta on tuntunut aina hyvältä lisältä kuivapapanoiden sekaan, päätimme kokeilla muutamaa reseptiä Donna Twichell Robertsin Koiran keittokirjasta. Jonnalle ovat erinomaisesti maistuneet niin kanapata, lammasriisimuhennos kuin makkaraperunatkin. Sinne jäivät koirien valmisruoat kaupan hyllyille!
Vuoden päätteeksi osallistuimme toistamiseen Messukeskuksen Voittaja-näyttelyyn sunnuntaina 12.12.2010. Hieman ankaralla tuulella tuntui tuomari olevan, joten olimme tyytyväisiä saatuun H-tulokseen. Mikä parasta, vihdoin kaikki kävelytreenit näyttivät tuottavan tulosta, Jonna esiintyi hienommin kuin koskaan.
Helmikuussa alkaa uusi aluevaltaus, kun aloitamme agility-kurssin. Iloksemme kurssin ohjaa Jonnan veljen, Joikun, omistaja Lotta. Odotamme innolla tätä uutta harrastusta, ja olemme aivan varmoja, että laji sopii Jonnalle kuin nenä päähän!
